Ensimmäinen sanaleikkikurssimme on nyt sitten pidetty, ja nyt on vuorossa pitkä muistovuodatus mutta pitkä oli kurssikin (ja todella mukava ja mieleenjäävä). Lienee ensimmäinen kerta, kun suomen kielellä leikitteleviä ihmisiä leikitettiin näin kurssimielessä. Ei sillä, etteivätkö ystäväni muutoinkin sanoilla osaisi leikkiä, mutta aina kursseilla jotain uutta oppii, olipa ala mikä tahansa.

Ranuan kristillisellä kansanopistolla siis pidettiin Lena Saikin nimissä elokuun lopussa suomen kielellä leikkiville tarkoitettu sanaleikkikurssi. Perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään (melkein kirjaimellisestikin, siis tauoitta...) kestänyt kurssi oli hyvin intensiivinen ja koukuttava, kuten kai kaikki leikit taitavat olla. No, esimerkiksi lauantai-illaksi suunnitellun ohjelman päätyttyä käytännössä kaikki olivat puolille öin atk-luokassa harjoittelemassa Driven käyttöä ja keksimässä jatkoja sanaketjuihin, jotka sinne oli kurssia varten luotu. Pidempäänkin olisi oltu, mutta kun se ei valitettavasti opistossa ollut mahdollista, ja kun aikuistenkin olisi hyvä nukkua :-).

Kurssilla oli yhteensä 16 osallistujaa (+ vauva) Suomesta ja ulkomailta; yksi kurssilainen oli tullut Oslosta saakka. Wau! Osallistujien ikähaitari oli todella hurja, sillä väkeä oli kirjaimellisesti vauvasta vaariin, nuorimmalla kun oli ikää vain 3 kk ja vanhimmalla jo 85 vuotta. Ei leikki ikää kysy!

Kuva 1. Nuorin "kurssilaisemme" äitinsä sylissä, pähkäilemässä aarteenetsinnän viimeistä tehtävää muiden ryhmäläistensä kanssa.

*     *     *

Perjantain kotaillassa teimme itse kukin nimistämme itseämme kuvaavia hauskoja anagrammeja, joiden selityksiä keksimme myös yhteisesti. Lauantaina teimme sekä suullisesti (lue: äänekkäästi) että kirjallisesti pikatehtäviä; kahden-kolmen minuutin aikana piti muodostaa erilaisia listoja, kuten luetella tietyllä kirjaimella alkavia etunimiä tai urheilulajeja, jotka alkavat aina edellisen viimeisellä kirjaimella. Pikatehtäväsarjan voittaja sai palkinnoksi jäätelöä.

Ulkoiluakaan ei unohdettu, ja kaunis sää suosikin opiston maita kierrelleitä sanaleikillisiä aarteenetsijöitä parituntisen etsintäkierroksen aikana. Kiertelyä varten oli laadittu useita reittejä, joiden rasteilta suunnistettiin seuraaville kultakin pisteeltä löytyneen valokuvan avulla. Kuvan ohessa oli sanallisia vihjeitä, joista saattoi olla apua seuraavan kohteen havaitsemisessa. Rasteilla oli tehtäviä, joiden lopullisen ratkaisun jälkeen sai palkinnoksi kurssisihteeri Jermu Usvan (= Vesa Jurmun) keittämät nokipannukahvit.

Sanaristikoitakin saatiin ratkoa, joskin niille varattuna aikana ei kukaan tainnut ehtiä saada yhtään valmiiksi. Ristikoita oli helpoista vaikeisiin, ja yksi jopa niin vaikea että se oli laatijalleenkin mahdoton ratkaista. Se nimittäin oli laadittu netistä löytyneen Raamatun mukaan, mutta se kun ei pitänytkään yhtä kurssilaisten käytössä olleiden Raamattujen kanssa. Onneksi siitä oli kuitenkin muokattu 1- ja 2-tason tehtävät, joista jälkimmäinen on varsin vaikea. Kolmonen oli siis aivan jo mahdoton vaatimustasoltaan. Toivottavasti ristikot ovat jatkossa hieman helpompia, jos niitä on mukana :-).

Kuva 2. Lauantain kurssiohjelma anagrammiversiona. Heikko jälki johtuu siitä, että kuvaa on muokattu usealla eri ohjelmalla blogijulkaisua varten. Esim. klo 21.00 - 21.30 kuvassa lukee Allipata (= iltapala) jne.

*     *     *

Ei kurssilla pelkästään leikitty sanoilla, oli ohjelmassa vakavampaakin asiaa. Myös kristillisyyden sanoma oli osa kurssin ohjelmaa, teeman mukaisesti siihen kytkettynä. Kaikkien viikonloppuna olleiden kurssien yhteisellä Raamattutunnilla keskusteltiin sopivista sanoista eli siitä, miten sanoilla voi korjata tai sovitella mutta myös loukata ja haavoittaa. Sisältö oli tärkeä ja aina ajankohtainen, ja Raamattutunnin aiheesta keskusteltiinkin vilkkaasti ja rakentavasti sanaleikkikurssin omalla keskustelutunnilla.

Kurssin viimeisen esityksen pitäneen kirkkoherra Pentti Kalliorannan sanoja mukaillen "kurssi alkoi iltapäivällä uudelleen alusta". Eri kurssien ohjelmat oli nimittäin soviteltu yhteen siten, että pidimme oman loppu- ja palautekeskustelumme jo ennen lounasta, ja lounaan jälkeen oli viimeisen luennon vuoro. Sen aiheena oli "Alussa oli Sana". Esityksessään kirkkoherra käsitteli Raamatun sanojen etymologiaa, tarjoten taustatietoa Raamatun kertomusten aikaisesta kulttuurista ja peilaten Raamatun tekstien alkuperää tämän päivän teksteihin. Esimerkit kertoivat, että vaikka sanasto on aikain saatossa muuttunut, keskeinen sanoma on säilynyt muuttumattomana.

Kurssilla jaetut sanaristikot tulevat - mahdollisesti - tämän blogin lukijoiden tilattaviksi jossain vaiheessa. Ajatuksena on, että niitä voisi tilata sähköpostitse, pdf-muodossa, joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Tuloilla rahoitettaisiin Sanaleikkikursseja ja muuta Lenan järjestämää toimintaa.

Kurssi päättyi yhtä suuren innostuksen vallassa kuin oli alkanutkin, ja osa kurssilaisista oli valmis ilmoittautumaan jo seuraavalle kurssille, vaikkei vielä ollut mitään tietoa sen enempää pitopaikasta kuin ajankohdastakaan. Yhteinen päätös sentään oli: tämä oli ensimmäinen mutta ei viimeinen, ja seuraava kurssi järjestetään takuuvarmasti jo ensi keväänä. Seuraavassa artikkelissa onkin jo tietoa tulevasta kurssista, joten pysykääpä kuulolla.